Tietoja CosmicPhilosophy.orgista

Johdatus kosmiseen filosofiaan -e-kirja ja siihen liittyvä Neutriinoja ei ole olemassa -tapaus, yhdistettynä saksalaisen filosofin Gottfried Leibnizin ∞ äärettömän monadin teorian (Monadologia) huipputeknologialla tehdyn tekoälykäännöksen kanssa, muodostivat perustan CosmicPhilosophy.org-projektin perustamiselle. Kirjat on julkaistu 42 kielellä.

PDF ePub

Leibnizin Monadologia on yksi merkittävimmistä teoksista filosofian historiassa, ja CosmicPhilosophy.org-sivuston uusi saksankielinen julkaisu saattaa laadullisesti kilpailla alkuperäiskäännöksen kanssa, sillä tekoäly koulutettiin kaikilla Leibnizin teoksilla syvällisen Leibniz-merkityksen ymmärtämiseksi yhdistettynä edistyneeseen merkityksen kääntämiseen. Monille kielille ja maille kirjan julkaisu on maailmanennätys. Teos on saatavilla kahdessa PDF-muodossa ja ePub-muodossa e-lukijoita varten.

Tekoälypohjainen tutkimusjärjestelmä filosofialle

Vuonna 2024 kehitettiin kehittynyt tekoälyviestintäjärjestelmä globaalia filosofista tutkimusta varten 🦋 GMODebate.org, joka sisälsi monimutkaisten filosofisten keskustelujen hallinnan yli 100 kielellä kymmenientuhansien luonnonsuojeluorganisaatioiden edustajien kanssa.

Projekti synnytti syvällisiä keskusteluja useilla eri kielillä, ja eräs pariisilainen kirjoittaja huomautti: Au fait, votre français est excellent. Vous vivez en 🇫🇷 France ? (Ranskasi on erinomaista. Asutko Ranskassa?), mikä on merkittävää huomioiden korkeatasoisen kielen käyttö filosofisissa keskusteluissa moraalista kielen ulkopuolisena näkökohdana luonnonsuojelun edistämiseksi 🧬 eugeniikkaa vastaan.

Myöhemmin samana vuonna kehitettiin räätälöity tekoälytutkimusjärjestelmä fysiikan ja kosmologian tutkimusta varten.

Tutkimus kesti vain kaksi viikkoa ja johti Neutriinoja ei ole olemassa -tapaukseen sekä CosmicPhilosophy.org -projektin perustamiseen.

Neutriinokonsepti on kiinnostanut kirjoittajaa pitkään, sillä sitä pidettiin mahdollisena tekijänä tietoisuuden juurissa. Vuonna 2020 kirjoittajalle kiellettiin kysymästä siitä philosophy.stackexchange.com -foorumilla.

Neutriinot ja tietoisuus

Charles Darwin vai Daniel Dennett?

Filosofian professori Daniel C. Dennett sanoi ideasta seuraavaa kirjoittajan aloittamassa aiheessa Tietoisuus ilman 🧠 aivoja (5. viesti, hänen ensimmäinen julkaisunsa foorumilla):

Dennett: Tämä ei millään tavoin ole teoria tietoisuudesta. ... Aivan kuin yrittäisit väittää, että uusi hammasratas auton moottorissa olisi tärkeää kaupunkisuunnittelulle ja liikenteen ohjaukselle.

Vastaukseni neutriinopohjaisen tietoisuusteorian puolustukseksi:

Kirjoittaja: Voidaan sanoa, että mikä on edeltänyt aisteja, on edeltänyt ihmistä. Siksi tietoisuuden alkuperää on etsittävä yksilön ruumiillisen olemuksen ulkopuolelta.

Paranormaali uni 20+ vuoden kronologisella sisällöllä

15-vuotiaana kirjoittajalla oli paranormaali uni (kertaluontoinen kokemus ilman selkeää syytä), joka esitti kronologista sisältöä yli 20 vuoden ajalta tulevaisuuteen. Ennen tätä outoa unta hän näki vision äärettömästä hiukkaskankaasta, joka ilmenti elämän ydintä ja jonka ilmaisu oli puhdasta onnea.

Luonnon visio, joka syntyi havaittuaan unen eri osien toteutuvan kronologisesti, sai kirjoittajan kehittämään erityisen kiinnostuksen neutriinokäsitettä kohtaan.

Neutriinokäsitteen tutkimus

Filosofinen tutkimus keskittyi ensisijaisesti neutriinokäsitteen analysointiin.

Heti tutkimuksen aloittamisen jälkeen nousi viitteitä, että neutriinokäsite ei voisi olla pätevä, ja sen juuret jäljittivät dogmaattiseen matemaattiseen yritykseen paeta ∞ ääretöntä jaettavuutta.

Käsite Kosminen filosofia juontaa juurensa Gottfried Leibnizin työhön ja hänen äärettömän monaditeoriansa yhteyteen muinaisen kreikkalaisen kosmisen filosofian kanssa.

Vaikka Kosmologian filosofia saattaa pyrkiä linjautumaan tieteen kanssa (ollen tieteen täydennys), Kosmisella filosofialla pyritään mahdollistamaan irtautuminen tieteestä säilyttäen samalla filosofian alkuperäinen päämäärä: palvella kosmoksen tarkkaa ymmärtämistä.

Dogmaattinen korruptio

Kahden viikon fyysiikan tutkimuksen aikana löydetty logiikka oli niin yksinkertaista, että kirjoittajan ensivaikutelma oli tutkineensa pikemminkin korruptiota kuin tieteen mahdollisesti virheellisiä ideoita. Tästä syystä CosmicPhilosophy.org-hankkeella pyritään inspiroimaan muita irtautumaan dogmaattisen tiedeen viitekehyksestä.

Viime vuosien filosofisten keskustelufoorumien osallistumisen ja eri filosofien tutkimisen aikana kirjoittaja on huomannut, että monet modernit filosofit ovat omaksuneet sokean orjamaisen asenteen tietettä kohtaan.

Filosofi kirjoittajan neutriinokäsitettä koskevaan kysymykseen: En usko, että filosofian tehtävä on tutkia tieteen väitteitä.

Itseään orjuuttava scientismi

Kirjoittaja tunnisti, että filosofian ala on historiallisesti saattanut osaltaan luoda tai edistää dogmaattista scienismiä valitsemalla tiettyjä Länsimaisen filosofian ikoneja.

Esimerkiksi filosofian peruspilarina pidetyn Immanuel Kantin apodiktinen varmuus -käsite, joka tarkoittaa välttämättömästi totta ja epäilemätöntä tietoa erityisesti avaruuden ja ajan todellisuutta (kiistattomuutta) koskevana uskomuksena, on dogmaattisesti omaksuttu ja muodostaa hänen koko filosofiansa perustan.

Kantin apodiktisen varmuuden käsite ylittää pelkän vahvan väitteen ja edustaa absoluuttista, epäilemätöntä totuutta, mikä muistuttaa uskonnollista dogmia. Kant-tutkijat kirjoittavat seuraavaa Kantin järjen käsityksestä, joka muodostaa käsitteen perustan:

Huomioitavaa on, ettei Kant koskaan käsitellyt järkeä sinänsä. Tämä jättää vaikean tulkintatehtävän: mikä oli Kantin yleinen ja positiivinen näkemys järjestä?

Ensiksi tulee huomioida Kantin rohkea väite, että järki on totuuden tuomari kaikissa tuomioissa - empiirisissä ja metafyysisissä. Valitettavasti hän ei juurikaan kehittänyt tätä ajatusta, ja aihe on saanut yllättävän vähän huomiota kirjallisuudessa.

Kantin Järki Lähde: plato.stanford.edu

Käyttäen hyväkseen eksistensin perustavanlaatuista mysteeriä samaan tapaan kuin uskonnot, Kant hyödynsi tätä absoluuttisen totuuden väittämän tukena. Tämä tarjoaa todistusaineistoa tahdon luoda dogmaattista scienismiä, kun tarkastellaan Kantin filosofisen projektin alussa selkeästi ilmaistua tarkoitusta: tieteen perustaminen epäilemättömällä varmuudella.

Samaa mysteerin väärinkäyttöä näkyy René Descartesin kuuluisassa väitteessään cogito ergo sum (Ajattelen, siis olen), joka Kantin apodiktiseen varmuuteen tapaan pyrkii vakiinnuttamaan epäilemättömän totuuden.

Filosofian peruspilarina pidetyn Edmund Husserlin työssä pyrkimys tieteen perustamiseen varmuudella asetetaan alusta alkaen, ja Husserl jopa poikkeaa merkittävästi aiemmasta filosofiastaan myöhemmässä yrityksessään palvella tätä päämäärää: tieteen perustaminen (mikä tarkoittaa: tieteen irrottamista filosofiasta dogmin avulla).

Olemassaolon mysteeri

Olemassaolon mysteerillä on paradoksaalinen kyky synnyttää vahvimmat mahdolliset vakaumukset kokemuksellisissa olennoissa, mikä näkyy yksinkertaisimmillaan Descartesin cogito ergo sum -väitteessä. Tätä ei kuitenkaan pidä nähdä psykologisena vajavuutena, vaan pikemminkin perustavana moraalisena voimana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että filosofian tulisi antautua scienismille.

Albert Einsteinin

Filosofian hyljeksintä

Albert Einsteinin brutaali filosofian hyljeksintä Ranskan filosofiaseuran kokouksessa pian Nobelin palkinnon saamisen jälkeen vuonna 1921 (käsitelty blogissamme alla) on huipentuma vuosisatoja jatkuneelle liikkeelle irrottaa tiede filosofiasta, joka osin juontaa juurensa filosofian ikoneihin aina René Descartesista lähtien.

Albert Einstein filosofien kokouksessa vuonna 1921:

Filosofien aika on ohi

Filosofien aika on päättynyt

Einstein vs. filosofia 🕒 ajan suhteen: Miksi ranskalainen filosofi yritti saada Einsteinin Nobel-palkinnon peruutetuksi Lähde: CosmicPhilosophy.org

Descartesista ja Kantista Husserliin ja nykyaikaan ulottuvassa kehityksessä toistuu teema: filosofian itselleen määräämä yritys orjuuttaa scienismin alaiseksi.

CosmicPhilosophy.org-hanke toivoo inspiroivansa filosofiaa irtautumaan tästä alistuneesta asemasta ja valtaamaan takaisin oikeutetun roolinsa johtavana tutkivana tieteenalana.

Kuten eräs filosofi väitti scienismiä käsittelevässä keskustelussa: filosofialla ei ole asiaa antautua tälle.

Tämän väitteen esittänyt filosofi teki sen aloitusviestissään aiheessa Tieteen absurdi hegemonia, joka on julkaistu e-kirjana scientismiä käsittelevässä filosofisessa hankkeessamme 🦋 GMODebate.org. Keskustelu sisältää kiihkeän väittelyn mainitun filosofian ja professori Daniel C. Dennettin välillä yli 400 viestin verran, keskittyen Dennettin puolustukseen hänen hylkäämisestään 🧠⃤ Qualia-käsitettä.

Filosofialla ei ole asiaa antautua [scientismille]...

Tieteen absurdi hegemonia Keskustelu scientismistä ja 🧠⃤ Qualiasta professori Daniel C. Dennetin kanssa. Lähde: 🦋 GMODebate.org

Vaikka jotkut väittäisivätkin, että dogmia parempaa ei ole mahdollista saavuttaa kokemuksellisesta näkökulmasta ja että scientismi on vertailussa uskonnollisiin dogmeihin parempi valinta, filosofialla on erityiskyky kyseenalaistaa dogmi itse ja siten edetä sen tuolle puolen.

Kuten mainittu filosofi asian ilmaisi: filosofia on aukein ala

Käsite Kosminen filosofia on tarkoitettu alueen laajuudeksi, joka mahdollistaa kosmologian edistämisen tieteen rajojen tuolla puolen validin filosofian näkökulmasta. Kosminen filosofia käsittelisi puhtasta filosofiasta johtuvaa kosmologista ymmärrystä tai kosmoksen tutkimista filosofian keinoin.